SAARA
WACKLIN, Satanen muistelmia Pohjanmaalta. Suomensi Helmi Setälä. Ensimäinen
osa. Tekijän elämäkerran kirjoitti Artturi H. Snellman. Helsingissä
1898, Otava. 172 siv. 8:0. Hinta 1: 75.
Arvokkaimpia
ja laatuaan miltei ainoita kotoisia olojamme koskevia
kultuurihistoriallisia kuvauksia, joita meillä on julkaistu, ovat
Saara Wacklinin »muistelmat« Pohjanmaalta, jotka jo tämän
vuosisadan alkupuolella ilmestyivät. Tämä on kirjallisuudessamme
tuiki laiminlyöty ala ja onpa varsin omituista, ettei Saara
Wacklinin jälkeenkään kukaan ole hänen tapaansa ryhtynyt
keräämään kokoon ja julkaisemaan olojenkuvauksia, tapausten ja
henkilöiden muistoja edesmenneiltä ajoilta. Sellaisia »muistelmia»
näet varmaankin on tallessaan hyvin monella, varsinkin sellaisella,
joka jossakin paikkakunnassa on suurimman osan ikäänsä elänyt, ja
niiden julkaisemisesta olisi epäilemättä sekä historiallista
hyötyä että kirjallista nautintoa. Voisihan tällaista tosioloihin
ja eläneihin henkilöihin perustuvaa muistokokoelmaa vastaan —
niinkuin Saaran muistelmia vastaan — nousta pieni hetkellinen
myrsky niiden taholta, jotka tuntisivat kotoisia olojaan taikka
läheisiään liian sattuvasti piirustetuiksi, vaan mitäs siitä;
niinkuin Saara Wacklinin muistelmat jäisivät ne siltä ajan
kuluessa pysyväiseen arvoonsa. Nykyjäänhän on Saara Wacklinin
muistelmilla kirjallisuudessamme miltei klassillinen merkitys.
Siihen
on epäilemättä suurena syynä Saaran mehevä, pirteä
kirjoitustapa, jossa vaihtelee lämpö ja leikillisyys. Mutta
pääansion kirjalle antavat sittenkin itse aiheet ja niiden
sivistyshistoriallinen arvo. Nuo lyhykäiset kuvauspätkät kukin
ikäänkuin hieman kohottavat sitä esirippua, joka niin pian
laskeupi verhoamaan edesmenneen sukupolven oloja, rientoja ja
elämistä.
Näitä
»Sataisia muistelmia» ei nyt pitkiin aikoihin ole ollut
kirjakaupasta saatavina ja siten ne ovat päässeet ikäänkuin vähän
unhottumaan. Siksipä onkin kiitoksella mainittava »Otavan«
toimenpidettä hankkia näitäsivistyshistoriallisia kuvauksia taas
suuran yleisön nautittaviksi, toimittaa niistä uusi suomenkielinen
käännös.
Yhtenä
syynä uuden käännöksen toimittamiseen mainitsee uusi suomentaja
alkusanoissaan sen, että »vanha käännös, puhumattakaan siitä,
että se ei ole nykyajan vaatimusten mukainen, ei tarkoin noudata
alkutekstiä, vaan on supistettu ja lyhennetty (esim. nuo
sivistyshistoriallisessa suhteessa huomattavat
seikkaperäiset pukukuvaukset ovat yleensä miltei kokonaan
poisjätetyt)». Noiden pukukuvausten poisjättämisen ensimäisestä
suomalaisesta painoksesta lienee aiheuttanut se, että niitä ei
ollutniin helppo suomalaiseen asuun saada, kieleltämme kun usein
puuttuu vastaavia käsitteitä ja vieraiden nimitysten käyttäminen
taas ei suomalaista lukijaa paljonkaan valaise. Eipä tule tavallinen
lukija paljon hullua hurskaammaksi uuden suomennoksen pukukuvauksista
sellaisista kuin: »Hänellä oli pukuna musta poimureunuksinen
dolmani, harsoiset irtohihat .., kaulaa ympäröi reunustettu
poimutelma, edessä oli rintapeite sinisine nauharuusukkeineen ..«.
Vaikeata on minun myös ymmärtää, kun puhutaan »sinisestä
tulpista«, »päähinekehästä ja harsosiivistä«,
»mohäärikankaisesta röijystä», »battistisesta kaulahuivista»
ja »brabantinpitsisestä tykkimyssystä». Mutta asiantuntija lukija
ne kai ymmärtää, ja silloinhan on hyvä, että ne siinä ovat.
Saara
Wacklinin kertomukset koskevat, kuten tunnettu, melkein yksinomaan
yhden ainoan kaupungin, Oulun oloja, ja on senkin vuoksi aivan
oikein, että esim. keskusteluissa on suomennoksessa koetettu
noudattaa paikkakunnan puhekieltä. Suomentaja kirjoittaa kumminkin
esim. »Oulunjoki», vaikka paikkakuntalaiset sitkeästi pitävät
kiinni »Oulujoestaan». Moniaita kankeanlaisia paikkoja
lukuunottamatta on suomennos kumminkin huolellista ja luistavaa.
»Sataisten muistelmain« lukuisat ystävät odottavat nyt vain
toista osaa ensimäisen jatkoksi; he olisivat ehkä kernaammin
suoneet, että teos olisi yhdellä kertaa kokonaisena ilmestynyt.
Nyt
ilmestyneen suomennoksen arvoa lisää suuresti Artturi H. Snellmanin
laaja ja sisältörikas Saara Wacklinin elämäkerta, joka teoksen
alkuun on liitetty. Ensimäisen naiskirjailijamme vaiheet ja
vaikutusrikas elämä ovat, myötätuntoisuudella ja lämmöllä
kuvattuina, siinä vastaisiksi ajoiksi talteen säilytetyt.
S.
I.
Valvoja
3/1899.