Ivar Wilskman - Marathonjuoksu meillä ja muualla

Marathonjuoksu meillä ja muualla.








Kun kreikkalaiset vuonna 490 e. Kr. Marathonin taistelussa loistavasti voittivat vihollisensa persialaiset, niin eräs nuori ateenalainen lähti juosten viemään ilosanoman kotikaupunkiinsa. Kuinka paljon aikaa hän tähän tehtäväänsä kulutti, sitä ei tiedetä; se vain tiedetään, että juostava matka oli 40,2km.

Vuonna 1896 — siis 2386 vuotta tuon kuuluisan tappelun jälkeen — pantiin, kuten tunnettu, Ateenassa toimeen kansainvälinen urheilujuhla, jonka ohjelma sisälsi myöskin kestävyysjuoksun Marathonista Ateenaan, eli n.s. »Marathoninjuoksun». Parhaimman ennätyksen saavutti silloin eräs kreikkalainen Amarussi, jonka aika oli 2 t. 58 min. 50 sek. Viimemainitusta vuodesta alkaen on Marathonjuoksua harjoitettu miltei kaikissa sivistysmaissa, ja n.s. rekorditulos tässä urheilumuodossa on sittemmin vuosi vuodelta alentunut. Paras Ruotsissa saavutettu ennätys on nykyään 2 t. 50 min. 30 sek. ja saavuttajan nimi on E. Fast (vuonna 1904). Norjassa ei ole tähän saakka marathonjuoksussa saatu mitään erinomaisia ennätyksiä. Paras norjalainen aika lienee nykyään 3 t. 2 m. 25 sek. (Bjerke Kristianiassa v. 1902). Tanskassa on juostu paremmin. Siellä on eräs P. Hansen saavuttanut ajan 2 t. 51 m. 58 sek. (vuonna 1904). Englannissa juoksi eräs Dunning puheena olevan välin 2 t. 33 min. 44 s. Tietysti amerikkalaiset ovat tälläkin urheilunalalla, kuten useimmilla muillakin, maailman parhaat. Siellä saavutti eräs Caffery ennätyksen 2 t. 29 min. 32 sek., joka nykyään lienee maailmanrekordi marathoninjuoksussa.

Meillä Suomessa ei ole aikaisemmin marathoninjuoksua otettu kilpailuohjelmiimme syystä, että meikäläiset johtomiehet urheilun alalla ovat pelänneet tällaisesta juoksusta helposti syntyvän liikarasitusta. Tunnemmehan kokemuksesta, että Suomessa yleensä ei vielä osata järkiperäisesti »treenata».

Mutta tänä syksynä pani Helsingin Reipas-seura alun toimeen, ja sen parempi onnistui koe oivallisesti. Ei yksikään osanottajista näyttänyt palatessaan rasittuneelta ja kaikki olivat he noin puolisen tuntia kilpailujen jälkeen vallan normaali-tilassa.

Julkaisimme jo Urheilulehden viime numerossa asianomaiset tulosajat; esitämme tässä nyt I palkinnon saajan hra K. Niemisen kuvan.



I. W:n.





Suomen Urheilulehti 9/1906.





Helsingin Reippaan syyskilpailut. Syyskuun 16 p:nä oli Oulunkylän kilpa-ajoradalla jännittävät kilpailut. Muun muassa pantiin siellä silloin ensikerran Suomessa toimeen n. s. Marathonjuoksu-kilpailu (40,2km). Osanottajia oli odottamattoman paljon ja niistä juoksi loppuun saakka 7 miestä, joista paras oli K. Nieminen, tunnettu kestävyysjuoksija. Hänen aikansa oli 3 t. 1 min 6 sek. Hyvä alku! Toisena miehenä tuli B. Ström (3:15,27') ja kolmantena E. Hermansson(3:21,33 2/5'). Hra Meriluoto oli pisimmän osan matkaa toisena miehenä, mutta eksyi tiellä ja tuli sen vuoksi perille vasta viidentenä. V. Johansson Turusta sai ylimääräisen (neljännen) palkinnon. Suurjuoksijamme Nyström ei tällä kertaa onnistunut tehtävässään.

Suomen Urheilulehti 8/1906.