Kansankirjastot kuuluvat nykyaikaan kansanvalistustyöhön yhtä tarpeellisina välikappaleina kuin oppilaitoksetkin. Seuraavassa esitämme muutamia vertailuja pohjoismaiden pääkaupunkien kunnallisista kansankirjastoista.
Kristiaaniassa
on olemassa osaksi yksityisestä alkuunpanosta toimeensaatu kansankirjasto, joka saapi kannatusta anniskeluyhtiön voittovaroista 2,800 markkaa, sekä niin sanottu Deichmanin kirjasto. Tämän viimeksi mainitun ovat yksityiset henkilöt perustaneet, mutta on se sitten jätetty Kristiaanian kunnan haltuun, joka sen nyt omistaa ja hoitaa. Vuonna 1899 lainattiin tästä kirjastosta 174,393 kirjaa 8,672 lainaajalle. Kirjastossa on nykyään 47,348 nidosta, ja sen menot nousivat jo mainittuna vuonna 46,330 markkaan. Kirjaston lukusalissa on kävijöiden käytettävissä sanomalehtiä, aikakauskirjoja ja käsikirjallisuutta.
Kööpenhaminassa
perustettiin vuonna 1885 kaikkiaan 7 kansankirjastoa, jotka kunta omistaa ja ylläpitää. Yhteensä on niissä 40,000 nidosta. Vuonna 1899 näistä kirjastoista lainattiin 311,551 kirjaa 58,376 henkilölle.
Kahdessa näistä kansankirjastoista on samalla lukusalit olemassa.
Kunnan vuotuinen kannatusapu näitä laitoksia varten tekee 29,400 markkaa.
Tukholma
on kysymyksessä olevassa asiassa kaikista pohjoismaiden pääkaupungeista jälessä. Siellä eivät kunnalliset virastot ole tähän saakka panneet kortta ristiin kansankirjastokysymyksen ratkaisemiseksi, jos ei oteta lukuun vähäpätöisiä seurakirjastoja ja muutamia onnistumattomia kokeita n.s. «lämmittely- ja lukutuvilla«, jotka viimeksi mainitut eivät kuitenkaan ole mitään muuta, kuin tilapäisen työnpuutteen alaisina olevien työläishenkilöiden majapaikkoja. Tähän asti on syvien rivien lukutarvetta koetettu tyydyttää yksityisten henkilöiden ja yhdistysten toimenpiteillä. Kymmenen kuukautta sitten jätettiin Tukholman kaupungin valtuusmiehille anomus avunsaannista «yhdistykselle kansankirjastoja ja lukutupia varten«, jonka yhdistyksen tarkoituksena on perustaa 3 uutta lukutupaa kaupunkiin.
Helsingissä
hyväksyi kaupungin valtuusto säännöt «Helsingin kansankirjastolle« jo vuonna 1886. Sekä kirjasto, jossa on noin 20,000 nidosta, että lukusali ovat maksuttomasti yleisön käytettävissä. Vuonna 1899 oli kirjastossa kävijäin luku kaikkiaan 188,473. Samana vuonna kirjastosta lainattiin 91,256 nidosta.
Edellisenä vuonna määräsi kunta noin 37,000 markan kannatusavun kirjastolle ja lukusalille.
Valo 10/1901.
