Suomen kansan muinaisia Loitsurunoja






Suomen kansan muinaisia Loitsurunoja (Suom. Kirjall. Seuran toimituksia, 62 osa; XX + 369 sivv. 8:o) on merkillisimpiä teoksia meidän kirjallisuudessamme. Sen suurta arvoa muinaisrunoutemme ja muinais-olojemme tuntemiseksi ei tarvinne tarkemmin selittää; muistakaamme vaan, mikä tähdellinen sija loitsulaululla on esivanhempaimme maailmankatsomuksessa. Harvinaista henkistä vireyttä osoittaa se uutteruus, jolla kirjallisuutemme iäkäs pylväs, Elias Lönnrot, samaan aikaan kuin hän päätti suuren sanakirja-työnsä, sai aikaan tämän loitsurunojen kokoelman; täten on hän toimittanut arvokkaan lisäyksen siihen sarjaan suomalaisen kansanhengen vanhimpia tuotteita, jonka paraat kaunistukset ovat Kalevala ja Kanteletar. Eräs Kirj. Kuukauslehteen luvattu, laveanpuolinen tarkastus tästä teoksesta ei ole ehtinyt tänä vuonna valmistua, jonkatähden lukijan täytyy tyytyä tähän lyhykäiseen ilmoitukseen.




Kirjallinen Kuukauslehti 12/1880. (Lehden viimeinen numero)