Anton Tšehov - Toimen miehiä


Toimen miehiä. 
Kaksinäytöksinen mysteria.

Kirj. Anton Tshehow









Ensimäinen näytös.

Kaupungin valtuuston ylimääräinen istunto.

Kaupungin pää (maiskuttaen huulillaan ja korvallistaan vetelästi kaahnuttaen). — Tässä tapauksessa, hyvät herrat, eikö sopisi kuulla palomestari Semjon Vavilitshin mielipidettä, joka on asiaan perehtynyt? Selittäköön ensin, saammepahan nähdä!

Palomestari. Minä ymmärrän näin... (niistää nenäänsä). Kymmenen tuhatta, jotka ovat määrätyt palokuntaa varten, on ehkä suurikin summa, mutta ... (raapii kaljua päätään), se on vaan näennäistä ... Tietysti näillä rahoilla saa vaikka kokonaisen palokunnan, mutta se on taas sitä maata. Nähkääs ... Palotorni, jos kategoorisesti ajatellaan, ei kelpaa, se on pieni ... Talot ovat korkeita (nostaa kätensä ylös), ne sullovat palotornin väliinsä ja ja sitten ei näkisi tulipaloa, hyvä jos edes taivastakaan. Minä ahdistan palokuntalaisia, mutta heidänkö se on syy, jollei näe.... Sitten hevosten suhteessa ja tynnyrien näkökannalta. . . (aukoo liiviään ja jatkaa puhettaan samaan nuottiin).

Valtuusmiehet (yksimielisesti). — Paitsi kustannusarviota, lisättävä vielä kolme tuhatta!

(Kaupungin pää tekee hetken pysähdyksen, kunnes eräs reportteri on saatettu istuntosalista pois).

Palomestari. Se hyvä ... Nyt kai te harkitsette, että palotorni korotettaisiin kaksi kyynärää ... Hyvä ... mutta jos katsastetaan siltä kannalta ja siinä ajatuksessa, että tässä ovat kysymyksessä niin sanoakseni yhteiskunnalliset kysymykset, niin täytyy minun huomauttaa, herrat valtuusmiehet, että jos urakoitsija ottaa sen rakentaakseen, niin täytyy minun teillen esiintuoda, että se tulee kaupungille kahta kalliimmaksi, koska urakoitsija noudattaisi omaa kysymystään eikä yhteiskunnallista ... Jos rakennetaan tarkasti, kiirehtimättä, niin ... jos esimerkiksi tiilejä pannaan 15 ruplaa tuhat ... (katsoo lakeen) ... hyviä hirsiä ... jos sitte ... (laskee).

Palomestarin rouva (istuu parvella yleisön joukossa ja suhkaa naapurilleen) — En tiedä miksi minun Senjani ottaa päälleen moisia puuhia! Hänenkö terveytensä sietää semmoisia hommia! Hyötyy jonkun hitusen, kolme neljä sataa ja terveyttään menettää tuhannen edestä! Ihanse pilaa itsensä, hyvyydellään hölmö ...

Valtuusmiehet. (48 enemmistöllä 3 vastaan) — Palotornin rakentaminen on annettava Semjon Vavilisthille, jota tarkoitusta varten hänelle ensikäteen määrätään viisisataa kaksikymmentä kolme ruplaa ja neljäkymmentäneljä kopekkaa.

Palomestari. — Hyvä ... Nyt te luultavasti henkilökunnasta ... Minä tietysti, hyvällä syyllä sanoen, asiaan kuuluvana henkilönä (hämillään) voin vain huomauttaa, että minusta on saman tekevä … Olen vanha mies, joka, jos en tänään niin huomenna voin nukahtaa ... On se herra antanut hyvyyttään, mitäs siitä on enemmästä ... Mutta minua ihmetyttää ... ja loukkaa (viittilöi loukkaantunut kädellään). Saa palvella ja palvella palkasta rehellisesti nuhteettomasti ... ei yön ei päivän lepoa ... eikä tiedä, miksi palvelee! Mikä on intressi? En minä omaa kohtaani aprikoi, se on samantekevä ... Joku muu ei tämmöisellä nälkäkurssilla rupeaisikaan. Juopporenttu kyllä käy moiseen virkaan, vaan toimelias mies sylkäsee kokoroskalle ... Mikä intressi (puhuu kauan silmät maahan luotuina).

Valtuusmiehet. — Semjon Vavilitshille myönnetään 200 ruplaa palkkioksi pitkästä palvelusajasta!

Palom. rouva (supattaa naapurilleen). Oli hyvä että pyysi ... Ukon nöpykkäni ... Viikolla tässä pistäydyttiin papilla ja menetettiin nakissa kokonainen sata, koko sääli! (haukottelee). On se jo aika lähteä kotiin.



Toinen näytös.

Kohtaus Palotornilla.


Vahti tornissa (huutaa alas) — Hoi! Sahalla palaa! Antakaa hätämerkki!

Vahti alhaalla. — Vastako sinä sen näet! Kansaa on jo juossut puoli tuntia ja nyt se pöllö vasta älyää (antaa hätämerkin).

(Minuutin kuluttua pistää tornin vastapäätä olevasta rakennuksesta esiin palomestari, alusvaatteissa ja unentohjakassa).

Palomestari. — Missä palaa, Denis?

Vahti alhaalla (rinta ulkona ja käsi kulmalla). — Sahalla, herra palomestari!

Palomestari (pyörittäen päätään). — Herra siunatkoon! Tuulee, tämmöinen kuumuus ... (viittoo kädellään). Istu ja pala! Kaikennäköisiä onnettomuuksia ... (pyyhittyään naamansa). Kuulehan, Denis, sanoppas niille siellä, että panisivat valjaisiin ia menisivät, minä tässä kyllä ... kunhan saan vähän päälleni ...

Vahti alhaalla. — Ei ole ketään lähtemään, herra palomestari. Kaikki ovat tipotiessään. Antti vain on kotona!

Palomestari (säikähtäen) — Missä ne kirotut sitten ovat?

Vahti alhaalla. — Makar pohjasi saappaita ja taisi lähteä viemään niitä kylälle... Mikon herra palomestari suvaitsi laittaa kauroja kaupalle... Jegorka läksi palohevosilla inspehtorin minikkoa kyytiin joelle ja Mikitkan raato makaa humalassa ... Ja Aleksanteri läksi rapuja pyytämään, koska suvaitsitte hänelle sanoa, että huomenna on teillä päivällisillä vieraita.

Palomestari (inhoen pyörittää päätään). — Ota nyt ja palvele mokomien kanssa! Sitä ihan tulee hulluksi näiden riiviöiden parissa! Raakuus, siveettömyys, ruoppous … hyi! Palaa — mutta nämä ovat kuin senkin kattilaan kadonneet! (kääntyy asunnolleen päin). Mariseni, laitappas se puku käsille.




Teuva, ilmoituslehti (Pohjalainen) 9.7.1901.
* lisätietoja novellista tsehov.infossa.