Uunna vuonna 1919

Vaikeimman eläneet oomme nyt vuoden.
Ei kerro aikakirjat, tunne tarut taaton
sen vertaa, joka kansan kuolinsaaton
loi loputtoman, turmaa pelkkää tuoden,

kun hanget haihtui veljesverta juoden -
maa kansaton ja kansa isänmaaton.
Nyt koittaessa uuden ajan aaton'
kinokset kuultaa toiveet valkeet vuoden.

Povea hurme polttakoon ei sota
sit' enää vuodattaa saa päivän valoon, -
on valonarka veljesveri jota

vuodattaa veli, emon yhden heelmä.
Hurmeenne tarvitaan taas työhön jaloon,
tää ainut olkoon meillä tahto, teelmä.

Aarni Kouta




Tuulispää 1/1919.