”Hänen ilonsa.”
Kirj. A. Tsehov.
Kello oli kaksitoista yöllä.
Dmitri Kuldarom hyökkäsi kiihottuneena, hiukset epäjärjestyksessä vanhempainsa asuntoon ja kiiruhti kaikkien huoneiden läpi. Vanhukset olivat jo tunti sitten paneutuneet maata. Sisar loikoi vuoteellansa, lueksien jonkun romaanin viimeisiä sivuja. Veljet, kymnasisteja, makasivat sikeässä unessa.
— Mistä tulet ja mikä sinun on Mitja? — tiedustelivat vanhukset ihmeissään.
— Ooh! Elkää edes kysykö! Ei, koskaan olisi voinut sitä uskoa! Ei, se oli aivan odottamatonta! Se on ... se on aivan uskomatonta! ...
Mitja alkoi nauraa ja pudota romahti nojatuoliin, ikään kuin hänellä ei olisi riittänyt voimia seisoa paljaasta ilosta.
— Se on uskomatonta! Ette voi kuvailla edes mielessännekään! Olkaa hyvät ja katsokaa tänne! ...
Sisar hypähti ylös vuoteeltaan, kääräsi peitteen ympärilleen ja läheni veljeään. Kymnasistit heräsivät.
— Mikä sinun on? Et ole järjissäsi!
— Se on vain ilosta, äitikulta! Nyt tuntee minut koko Venäjä. Niin, koko Venäjä! Ennen tiesitte vain te ja muutamat muut, että maailmassa on olemassa eräs kolleegiregistraattori nimeltä Dmitri Kuldarov, mutta nyt tietää sen koko maailma! Äiti! Hyvä Jumala! ...
Mitja hypähti ylös, alkoi taaskin harppailla pitkin lattiaa ja istahti sitten taaskin nojatuoliin.
— Mitä on sitten oikeastaan tapahtunut? Etkö voi saada suutasi auki? ...
— Te elätte täällä kuin pedot, ette lue koskaan sanomalehtiä ettekä kiinnitä vähintäkään huomiota sanomalehdistöön, vaikka se sisältää paljon huomattavia asioita! Kaikki tapahtumat tulevat heti tunnetuiksi ...ei mitään pysy salassa! Hyvä Jumala, kuinkö onnellinen olen! Sanomalehdissä puhutaan enimmäkseen kuuluisista miehistä, nyt puhutaan minustakin!...
— Mitä kerrot? Missä?
Isä kalpeni. Äiti lätsähti jumalankuviin ja teki ristinmerkin. Kymnasistit hyppäsivät ylös vuoteeltaan ja juoksivat paljain jaloin lyhyissä yöpaidoissaan vanhemman veljensä luo.
— Niin juuri! Ne ovat puhuneet minusta! Nyt tietää koko Venäjä mikä olen miehiäni. Äiti-rakas! Säilytä tämä lehti ikuisena muistona. Luemme sitä joskus yhdessä ... tässä se on.
Mitja veti esille taskustaan sanomalehden, ojenti sen isälle ja viittasi sormellaan erääseen paikkaan, jota ympäröi paksu, lyijykynällä vedetty reunus.
— Lue tuo!
Isä asetti silmälasit nenälleen.
Äiti silmäsi taaskin jumalankuviin ja teki ristinmerkin. Isä rykäsi ja alkoi lukea.
”Joulukuun 29 p:nä, k:lo 11 iltasella, kun kolleegiregistraattori Dmitri Kuldarov kovin juopuneessa tilassa lähti olutkapakasta Kosihinin talossa Mako-Bronnajan kadun varrella ...
— Semjon Petrovitsh oli kanssani ... kaikki on toden totta pienimpäänkin seikkaan saakka! Jatka! Edelleen! Kuunnelkaa!
... ”lähti olutkapakasta Kosihinin talossa Mako-Bronnajan kadun varrella, kompastui hän ja kaatui lumoon hevosen eteen, jonka omistaa ajuri, talonpoika Ivan Drobin, kotoisin Durykinin kylästä, Johnovin piiristä. Säikähtynyt hevonen hypähti Kuldarovin yli, vetäen mukanaan hänen päälleen reen, johon oli juuri istahtanut moskovalainen, toisen luokan kauppias Stepan Lutov. Hevonen alkoi sitten kiitää täyttä laukkaa pitkin katuja, kunnes muutamat portinvahdit ottivat sen kiinni. Kuldarov, joka alussa oli tajuttomana, vietiin lähimpään poliisikonttoriin, jossa paikalle kutsuttu lääkäri häntä tarkasti. Isku, jonka hän oli saanut niskaansa...
— Se oli aisasta, isä. Edelleen...lue vain edelleen!...
... ”jonka hän oli saanut niskaansa, katsottiin kuuluvan kepeämpiin vammoihin. Tapahtumasta laadittiin pöytäkirja. Vahingoittunut sai lääkärinhoitoa.”
— Niskaani pantiin kylmiä kääreitä... No, oletteko nyt lukeneet? Mitä? Niin. Aivan niin se tapahtui! Nyt se kulkee ympäri koko Venäjän! Antakaa se tänne nyt...
Mitja tempasi sanomalehden, taittoi sen huolellisesti kokoon ja pisti taskuunsa.
— Nyt juoksen Makarovien luo, heidän täytyy lukea se ...Sitten näytän sitä Ivanitsheille, Natalia Ivanovnalle ja Anisim Vasiljevitshille ...Täytyy joutua...hyvästi nyt!...
Mitja painoi kokardilla varustetun lakkinsa päähän ja ryntäsi iloisena, voiton-ylpeänä ulos kadulle. — — —
Raahen Lehti n:o 27 7.4.1900.
-- lisätietoja novellista tsehov.infossa.
