Litamato.
Onpa kansa siellä täällä sattunut huomaamaan omituisen helmikäärmeen (Sciara Thomaen toukkio) vaeltelevan. Ja onpa ottanut siitä niin tarkan selon, että on nähnyt sen olevan »semmosta toukkalettiä»1, monta pientä matoa yhdessä letissä2, ja ne liikkuvat kuin sotamiehet yht'aikaa3. Litamadoksi4 l. litomadoksi sitä paikoin kutsuvat. »Niin mennöö niiku litamattoo», sanotaan Iisalmella, kun esim. paljon ihmisiä pitkässä tiheässä parvessa kulkee. — Kuten entisaikaan litamadon liikkumisesta sotaa sekä muuta merkillistä ennustettiin, niinpä siitä vieläkin onnea tai onnettomuutta merkataan. Rautavaaralla esim. tiedetään, jos se tulee taloon päin, ennustaa se talon rikastumista, mutta jos se poispäin matelee, tietää se köyhtymistä. Samoin Iisalmella. Muhokselainen sattuessaan tapaamaan tämän toukkaletin, käyttää sitä hyväkseen ja hankkii itselleen »litomatosormen» l. »ajossormen». Se saadaan siten, että vasemman käden nimettömällä hajotetaan ja hämmennetään toukkaletti levälleen. Tällä sormella kun sitten painaa ristiin ajosta ja vielä tekee »viissoppisen lukoksi» päälle, niin siihen ajos loppuu ja paisuu takaisin. Iisalmelainen myös oikeinpa koko käsin haroo ja hämmentelee litamatoa ja saa siten semmoiset kädet, joilla voi tauteja parannella. — Sortavalassa nimitetään litamatoa rahamadoksi (kts. Luonnon Ystävä 1901 n:o 9) ja luullaan sen avulla aarteita löydettävän.
S.P.
1 Mulos.
2 Mulos, Rautavaara.
3 Rautavaara.
4 Rautavaara, Iisalmi.
Kotiseutu 4/1911.
