Kaksi mahtavaa.
Kirj. I. Turgenjeff.
Kun minä kuulen jonkun ylistävän Rotschildia, joka sanomattomista rikkauksistaan lahjoittaa monia tuhansia lasten kasvattamiseksi, sairaiden auttamiseksi ja vanhusten hoitamiseksi, täytyy minunkin yhtyä ylistykseen ja ihmettelyyn.
Mutta siitä huolimatta en voi olla ajattelematta köyhää torppariperhettä, joka oli ottanut elättääkseen köyhässä kodissaan isättömän ja äidittömän sisarentyttären.
— Meidän täytyy ottaa Katri, sanoi eukko, vaikka se maksaa meille viimeisen ropomme. Ehkä meille sentään jää niin paljon, että saamme suoloja rokkahamme ...
— Voimmehan me syödä rokkamme — ilman suoloja! sanoi torppari, hänen miehensä. — — —
Suuri on eroitus Rotschildin ja tämän torpparin välillä!
Opiksi ja huviksi 1/1904.
