Hjalmar Söderberg: Pienoiskuvia (Historietter). Suomentanut Erkki Kivijärvi. Kustantaja Yrjö Weilin. Siv. 188. Hinta 2:50.
Ellemme ota lukuun Strindberg'ia, Ruotsin kirjallisuuden säkenöivän levotonta neroa, ja jättiläis-tienraivaajaa, niin Hjalmar Söderberg'issä saamme tutustua naapurimaan ehkä mieltäkiinnittävimpään kirjailijapersonallisuuteen. Strindberg'illä ja Söderberg'illä on muuten paljon yhteistä, vaikkakin näiden kirjailijain erilainen temperamenti on antanut niin erilaisen sävyn heidän taiteelliselle tuotannolleen. Strindberg on alkuperäinen, kuohuva luonnonvoima, Söderberg hillitty, hienostunut skeptikko. Yhteistä heillä on katkeruus, viha yhteiskuntaan ja sen ihmisiä, sen synnyttämiä muotoja kohtaan. Toinenkin hengenheimolainen on Söderberg'illä — tai ehkä pikemmin opettaja, esikuva. Tarkoitan Anatole Francea. Mutta ranskalainen mestari on paljon kylmempi ja kirkkaampi, Söderberg on sittenkin pohjoismaalainen, hänessä on jotakin vienoa kaihomielistä kuin pohjolan kuultavassa kesäyössä.
»Pienoiskuvien» kääntäminen on ollut muuten sangen onnellinen valinta, sillä näissä pienissä paloissa pääsee Söderberg’in tyylillinen kyky parhaiten oikeuksiinsa. Ne ovat lyhyitä, konsentreeratuita piirrelmiä, milloin elämän arvoituksia mietiskeleviä, milloin puhtaasti mielialoja heijastelevia, milloin ihmisiä ja yhteiskuntaa ruoskivia; kukin niistä on pieni taideteos sellaisenaan. Ne antavat meille monipuolisen ja sangen täydellisen kuvan tekijästään. Tällä en tietysti tahdo sanoa, ettei meidän tarvitsisi tutustua Söderberg'in laajempiin teoksiin. Päinvastoin on mitä hartaimmin toivottava, että Doktor Glas ja Gertrud pian saataisiin suomennetuiksi. Mutta niitä odottaessa voimme iloita jo siitäkin, että meillä on edes »Pienoiskuvat» — suuremmista.
Käännös, jonka Erkki Kivijärvi on suorittanut, on sangen onnistunut. Teoksen ulkoasu nuhteeton.
Aarni Kouta.
Päivä 7/1908.
